vmy1034 Hilda Flodinin kuja 2

Säännöt kerhotilan käyttäjille

PDF-tiedostoTalonkerhon säännöt 2016.pdf (9 kB)
Talonkerhon säännöt

Lenkkisauna ja pihavarastot

PDF-tiedostolenkkisauna pihavarastot 2016.pdf (6 kB)
Tiesitkö tämän lenkkisaunasta? Tarvitsetko lukollista säilytystilaa ulkoiluvälineillesi?

Talotoimikunnan pöytäkirjat 2018

PDF-tiedostottmk pöytäkirja 2018 no 2 ak.pdf (375 kB)
Kokous 25.2.2018, sisältää lausunnon 2. vaiheen tasauksesta
PDF-tiedostottmk pöytäkirja 2018 no 1 ak.pdf (1.4 MB)
Kokous 23.1.2018, sisältää esitykset/lausunnon korjaustarpeista

Annetut lausunnot

PDF-tiedostolausunto ta 2017 + tasaus 4.9.2016.pdf (606 kB)
Käsitelty talotoimikunnan 4.9.2016 kokouksessa
PDF-tiedostoLausunto 1.3.2016 PTS 2017-2026 - ak.pdf (538 kB)
Käsitelty talotoimikunnan 1.3.2016 kokouksessa 2/2016

Asukkaiden kokoukset toimikausi 2018-2019

PDF-tiedostoAsukkaiden kokous 2018 pöytäkirja 6.2.2018 ak.pdf (719 kB)
Talotoimikunnan täydentäminen
PDF-tiedostoAsukkaiden kokous syksy 2017 pöytäkirja 15.11.2017 ak.pdf (386 kB)
mm. uden talotoimikunnan valinta kaudelle 2018-2019
Hilda Flodinin kuja 2
00300 Helsinki

Talotoimikunta 1.1.2020 - 31.12.2021

Mikko Tuori, puheenjohtaja
Ari-Pekka Aartolahti, jäsen
Eila Ahponen-Venho, jäsen
Sanna Jalomäki, jäsen
Erkki Viitala, jäsen
Jukka Saarinen, varajäsen


Talotoimikunnan sähköposti
vmy1034talotoimikunta@gmail.com


Talosuojelu

 


Vmy-kohtainen valvoja

 


 

Mistä kujan nimi on peräisin?

Historian kirjojen mukaan...

Hilda Maria Flodin (1877-1958) oli suomalainen kuvanveistäjä, taidemaalari ja -graafikko. Hän oli lähtöisin vakavaraisesta säätyläisperheestä, sillä hänen vanhempansa olivat valtioneuvos Frithiof Flodin ja Fanny o.s. Basilier.

Hilda Flodinin tunnetuimpia töitä on Helsingissä Aleksanterinkadulla sijaitsevat Pohjolan talon vuolukivinaamiot, jotka ovat valmistuneet 1902. Lisäksi hän on kuvittanut Suoman kansan eläinsatuja ja peikkosatuja.

Vuonna 1922 Hilda Flodin avioitui professori Taavetti Laitisen kanssa.

Pikku Huopalahdesta löytyvät Taavetti Laitisen katu, Taavetinkuja, Hilda Flodinin kuja ja Hilda Flodinin aukio.

Vuonna 2000 on julkaistu kirja Hiljainen kauneus: Hilda Flodinin elämä ja taide vuosina 1877-1921

Kysyttäessä Pikku Huopalahden pääarkkitehti Matti Visannilta Hilda Flodinin kujan kuvioinnista hän vastaa: ”Useimmiten katukuvioinnit ovat symmetrisiä ornamenttejä, esim. ruutuja tai raitoja. Tässä Hilda Flodinin kujan kuvioinnissa on käytetty toista ajatusta. Tarkoitus oli tehdä kuvio, jossa mikään ei toistu, seuraten koko Pikku Huopalahden suunnittelufilosofiaa. Pikku Huopalahti on paikka, jossa ei ole kahta samanlaista tonttia, katua tai aukioita. Järkeilin aikoinaan, että vanhojen kaupunkien asemakaavat voisivat olla sellaisen koristelun pohjana.

Vanhoissa ajan kuluttamissa kaupungeissa kaikki paikat ovat tulleet vähitellen ainutkertaisiksi, katumiljöössä ei ole toistoa. Tähän kuviointiin valitsin muutamien vanhojen kaupunkien asemakaavoja. Pohjoisesta alkaen ensimmäisenä on Forum Romanum (kävelyalue punaisilla kivillä), toisena Rooman keskiaikainen osa (mustilla kivillä Pantheon ja Piazza Navonan keskellä olevat suihkukaivoveistokset), kolmantena kaikkien labyrinttien äiti, Knossoksen palatsi Kreetalta, neljäntenä pieni kaupunki nimeltä Todi Toscanasta (piazzalla eri värillä mm. Garibaldin patsas) ja viidentenä Venetsia (kanavat ja Pyhän Markuksen katedraali mustilla kivillä, kadut punaisilla, korttelit valkoisilla, meri mustilla kivillä ja sen vaahtopäiset aallot valkoisilla kivillä). Periaatteessa kaupungista toiseen voi kävellä punaisia katukiviä pitkin, osat sulautuvat toisiinsa.”